...Niitä vielä odotellessa; ei kunnon kesää täällä pohjoisemmassa ole vielä nähty, kovin on sateista, ankeaa ja viileää ollut ilma, auringonsäteitä saa nauttia hetkittäin. No hyvää kannattaa odottaa, se on varmaan niin, että kun minulla loma loppuu 17.6. ,alkaa helteet.
Muttapa mitä koiruuteen tulee, Vilho käväisi näyttelyissä viimeeksi äitienpäivänä 13.5. Kuusamon ryhmiksissä Irina Poletaevan tuomaroimana ja tuloksin ERI1, eli taas noustiin parempiin tuloksiin. Koiria oli ilmoitettu aika perusmäärä 6 kappaletta, joista uroksia 3. Vilho oli luokassaan ainokainen ja mennä liiteli todella hienosti kehässä, jos jostakin, niin olen todella iloinen tuon jätkän iloisuudesta ja energiasta kehässä. Arvostelu oli todella hyvä, mainittavaa tuli siitä, mistä muissakin arvosteluissa, eli jykevyyttä/massaa tarvittaisiin enemmän, kevyehkö Vilho vielä on, vaikka luustoltaan ja mittasuhteiltaan hyvä :)
Seuraavat näyttäytymiset meillä ovat Rovaniemen KV:ssä 1.7. Ja muita kesän näyttelyjä KV:n osalta ovat ainakin Oulu ja Kuopion Sawoshow. Ryhmiksissä mietinnässä ainakin Mikkeli ja Pieksämäki, katsoo, miten työt sun muut sumpliutuu tuolloin elokuussa :)
Myös taippariharjoituksia on aloiteltu, uimassa erityisesti käyty ja noutoja harjoitettu vedestä. Jäljestystä ei olla aloitettu vielä ja siinä olisikin nimenomaa malttia haettavissa, joten niitäkin täytyy ruveta harjoittamaan. Asia, johon koe saattaisi erityisesti ja mahdollisesti kaatua on, että Vilho kyllä ottaa suuhunsa kaikkea mahollista muuta, mutta vaivalloisesti riistapukkia tai lintua, joten siinä myös paljon treenaamista. Minulla olisi tarkoitus ilmoittaa Vilho Keminmaahan taippareihin, mikäli sinne sitten mahtuu mukaan, elokuussa olisivat sitten.
Agia on käyty treenaamassa ja vauhtia löytyy, mutta vähän Hessu Hopo tuo osaa tuolla kentällä olla ja mennä miten ite lystää. Ollaan menty paljon vielä yksittäin ja tehty vain lyhyehköjä ratoja. Sitä kun on moni kouluttaja painottanut ja tärkeää on muistaa, että ei saa hoppuilla missään nimessä; Vilhokin on sen sortin koiria, että hoksottimien pitää raksuttaa ja käydä läpi asioita monesti, että se jää mieleen. Hopsu oli esimerkiksi opetettaessa esteille ihan eriä sorttia, se oppi hetkessä, miten siellä mennään. Mutta eniten sitä oppia tarttee kyllä tämä hihnan toinen pää, tuntuu että itsekin menee tuolla välillä ihan miten sattuu. Torstaina käytiin treenailemassa keskenään ja meillä oli kolme hyppyä, pituus, putki, keinu ja pujottelu, joista pieni rata. Alussa tökki keinulle meno hieman, meinasi aina tulla kesken pois, mutta toistaessa aina vaan paremmin ja ratanakin parani toistaessa aina vaan meno. Hyvään suoritukseen jätettiin :)
Huomenna treeniringin kanssa ageilemaan taas ja Vilho pitäisi harjata myöskin kunnolla, jos vaikka viikonloppuna päästäisiin reissun päälle :)