Se siitä minun säännöllisestä päivittämisestä :D On tässä muutaman kuukauden aikana ehtinyt tapahtua monenmoista,mutta en jaksa kaikki luetella,joten tässä nyt vähän viimeaikaisia tapahtumia.

1.12.

Tämä oli meille suuri juhlapäivä, sillä rakas turbomummomme Baleia täytti pyöreät 10-vuotta!Leivoin Baleialle kakun, jonka keskellä koristi marsipaaninen portugeesi, sitä söivät lähinnä ihmiset, mutta koirille tehtiin myös erikseen oma lihaisa kakku, joka maistui taatusti paremmin kuin kermakakku ;) Juhlistimme syntymäpäiviä ensin pienellä kaveriporukalla kummini Liisan luona. Mukana oli myös yhden kavereistani villakoirat Sebastian ja Pepita, jotka ovat Baleian parhaimpia kavereita. Kokoonnuimme ensin kaikki olohuoneeseen laulamaan Baleialle ja pieni neiti oli niin mielissään, kun sai olla huomion keskipisteenä, hänellä oli varmasti hauskaa! Sitten Balle sai paketteja, lähinnä herkkuja, ne olivat tietenkin mieluisia :) Kakku (myös koirien) kävi kaupaksi, eihän sitä jäänyt paljoa kotiinviemisiksi, vähän säästettiin jotta kotiporukkakin sai maistella. Syömisten jälkeen loppu aika menikin jutellessa ja paijatessa koiria. Pepita,Sepe ja Balle nukkuivatkin välillä, on se juhliminen uuvuttavaa :D Kotona juhlittiinkin sitten vähemmin menoin, Kenu ja Hopsu pääsivät myös osallistumaan kakun syöntiin.

Nämä synttärijuhlat olivat kyllä parhaimmat Ballelle tähän mennessä!

Joululomalla ei oikeastaan meillä ollut mitään harrastustoimintaa, mitä nyt kotona aina jotain koirien kanssa on harjoiteltu, lenkkeiltiin ja tietenkin jouluna koirat osallistuivat juhlaan ja saivat muutaman paketin. Baleia sai kuivattua naudanmahaa ison pussin,uuden hihnan ja pienen pussin juustopalleroita (Näitä meidän haukut rakastaa),Kenu sai punaisen niittipannan, kuivattuja kanapaloja pussillisen ja juustopalleroita,Hopsulle pukki toi Vetolelun,Luupussin ja juustopalleroita.Uutena vuotena koirat saivat temmeltää pihalla siihen asti kunnes rupesimme itse ampumaan raketteja. Kukaan ei pelkää raketteja, mutta turvallisuussyistä, he saivat olla sisällä (Porokoiramme Herra Hopsu olisi saattanut hyvinkin napata jonkun raketin tai lähtä jahtaamaan sitä, joten emme halunneet ottaa riskiä :D)

Tammikuussa osallistuin tamminäyttelyihin tuttuni Leenan pommin Jätkän kanssa, meillä oli oikein mukava päivä, vaikka ei sen kummempia tuloksia saatukaan Jätkä oli NUO-EH,NUK1 ja voitti luokkansa toisen ja ainoan kilpailijan. Arvostelu oli muuten hyvä, mutta mm. mainittiin liian suurista korvista ja ahtaista takaliikkeistä. Olin myös toisena päivänä katselijana näyttelyissä ja seurasin kehiä aina BIS -kehiin saakka. Harmitti, kun en taaskaan ilmoittanut Baleiaa tammareihin.

31.1. Meillä oli Baleian kanssa ryhmänäyttelyt Raahessa, olin ilmoittanut koiran veteraaneihin. Alustava kyytini näyttelyihin peruuntui sairastumisen takia ja harmittelin jo, että en varmaan pääse näyttelyihin, kun kenenkään muun tuntemani koiraihmisen kyytiin ei mahtunut. Onneksi ystäväni Anuliisa suostui kuskiksi ja lähdimme Anuliisan ja kahden muun ystäväni Tiijan ja Sallan kanssa Raaheen klo 8 lauantai-aamuna. Baleia oli ainut koira matkassamme. Ajattelin, että eipä siellä sen kummemmin mene, kun Ballen trimmauskin oli mennyt vähän päin honkelia, mutta ei se reissu sitten ollutkaan turha. Baleia oli rotunsa paras veteraani ja PN-3 ja oli vielä BIS-veteraani -kisassa 4! :) Saatiin komea pytty ja ruusuke ja iso säkki ruokaa. Ruokasäkki olikin tarpeen, sillä koiran kuivamuona oli edellisenä iltana loppunut.

Helmikuu on ollut todellista kiireitten aikaa, sillä lukion 2. vuosikurssin opiskelijana eli wanhana, oli paljon juttuja koulussa, Wanhojen tanssit, aamunavauksen järjestämistä, penkkareiten ja abi-illan järkkäämistä. Aika on mennyt niitä järjestellessä, eikä haukkujen kanssa olla ehditty tehdä oikein mitään, se niiten kanssa tekeminen kun on minun hommani lähinnä. Käytiin me tapiksessa Kenun ja Hopsun kanssa, vähän virkistämässä mieltä :D Agilitytreenit ovat olleet myös meidän osalta koko alkutalven tauolla. Maaliskuussa olisi tarkoitus taas elvyttää sitäkin toimintaa ja toivottavasti me Sallan kanssa saatais muitakin immeisiä koiriensa kanssa mukaan, helpottaisi kovasti, kun olisi enemmän porukkaa esteitä kantamassa ym. ja onhan se aina kivempaa isommalla porukalla harjoitella!

Mutta kello on jo melko paljon ja onhan tuota jotain tullut kirjoitettua, joten ajattelin lähtä nukkumaan, toivottavasti jaksaisin käydä päivittämässä juttuja säännöllisemmin! Kuvia tulee viimeaikaisista tapahtumista tänne jossakin vaiheessa.

Huomenna meen moikkaamaan vanhaa rakasta ystävää, new forest -ponia Siriusta, joka on ollut tärkeimpiä heppoja elämässäni. Heppaharrastustakin on aika elvyttää!


Öitä!